maanantai 31. lokakuuta 2011

Kaksin aina kaunihimpi!

Nyt meillä sitten on toinenkin kalsarisankari. :) Pompulan sterilaatio oli tänään. Kaikki on ok. Neiti oksensi kotiin tullessa par oksua ja kuolasi samalla hetken, mutta sitten rauhoittui takasin nukkumaan ja nyt näyttää ihan hyvältä. Käynti on huteraa mutta samat vinkeet ja rutiinit alkaa jo palata.

Elsalta otettiin tikit ja kaikki on hyvin! Haava on parantunut kuulemma hienosti ja rupea saadaan hipsutella tänään pois. Pari viikkoa vielä tarkkaillaan sisempiä tikkejä että tuleeko niistä pätkiä ulos tai aiheuttaako ne sulaessaan mitään oiretta. Ja kolmen päivän päästä saadaan sukkapuku pois.

Pompulalla on taas sama tuomio sukkapukua kuin Elsallakin oli. Eli 10-12 päivää, tikinpoistoon saakka. Elsalla tais olla hieman pitempäänkin nyt. Onneks Miehen kalsarit on hyötykäytössä ja kävin hamstraamassa varalta myös Isukin kalsareita vanhempieni luota. Kieltämättä Isukki katto hieman hitaasti kun kysyin "Ei sulla sattus oleen vanhoja kalsareita? Semmosia haaroista vaikka rikki? Mää tarvisin." Pakko oli selventää perään että SIIS KISSALLE, en itselleni. :D Sitten sieltä parit kalsongit heru mukaan, kunhan en käytä niitä itse. x) Ompahan varalta mistä leikellä, jos sattuu vahinkoja.

Tässäpä ois muutama kuva Pompulasta, sukassaan ja juuri heränneenä:




Täällä me nyt koitetaan kalsareissa toipua koko konkkaronkka. :)

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Sunnuntai-illan rentoilut.

Vielä tämä ilta jäljellä auvoista ja kohtuu helppoa eloa ja oloa. Sitten se huomenna taas alkaa. Pompula menee sterilaatioon ja Elsa saa samalla reissulla tikit pois. ONNEKSI Mies onkin ensi viikon vielä lomalla! Päästin parit riemunkiljahdukset kun tämän kuulin! Sunnuntaipäivän parhaat uutiset. :) Eli Pompula saa ihan rauhassa toipua viikon kotona ja Mies on vahtimassa ja minun ei tarvitsekaan ottaa vapaata töistä. :) Asioilla on siis näköjään tapana järjestyä!

Elsan antibioottikuuri on loppunut pari päivää sitten ja haava näyttää siistiltä. Huomenna aamulla saadaan kuulla että onko kaikki ok ja tikit voidaan ottaa pois ja Elsa saisi olla ilman sukkaa.

Tänäiltana ei onneksi jaksettu kauheasti stressata mistään ylimääräisestä vaan lepäiltiin ihan rauhassa vielä kun voidaan.

Elsa ottaa chillisti sohvalla:


Pompula on sitä mieltä että sen sijaan pitäisi LEIKKIÄ NYT!


Elsa sitten päätti siirtyä Pompulan seuraksi, vaikka lelu ei kauheasti kiinnostanutkaan:



Elsa vaan keskittyi poseeraamaan hienossa vihreässä sukkapuvussaan, El Sukka:


Tällaisissa merkeissä meidän sunnuntai-ilta meni. Rauhallisesti ja leppoisasti. Taitaa vain olla niin että tämä sunnuntai todellakin oli viimeinen rauhallinen sunnuntai pitkään aikaan nimittäin viikon päästä on jo ihan uudet tuulet! ;) Mammalla on ihanan kihelmöivä tunne vatsanpohjassa ja arvatkaapa minkä takia! ;) Joko arvasitte?





Siinä se syy on!
Samalla kertaa kun Mies kävi hakemassa Elsukan hän kävi katsomassa meidän tulevaa punaista paholaista, eli kollipoika JEDIÄ! Jedi muuttaa viikon päästä lauantaina meille, eli tuleva sunnuntai taitaa olla jo aika härdelliä! En malta odottaa! Aikamoista häpäkkää tässä on ennen Joulua, mutta onneksi Jouluna pääsemme koko perheen voimin sitten rauhoittumaan ja lomailemaan. Jedi on viimeinen lisä meidän perheeseemme toistaiseksi. Kissakiintiö on täynnä ja ihmispentuja ei ole tulossa. :)

Toivottavasti poika sulattaa tyttöjen sydämen ja saa kierrettyä ne tassunsa ympärille! Minun sydämen Jedi sulatti jo!

maanantai 24. lokakuuta 2011

KIIMA! Voi ääk!

Täällä voidaan jo ihan hyvin! Elsa ottaa reippaasti lääkkeet aamuin illoin ja Metacami on voitu jättää jo pois. Pompulan kanssa yhteiselo sujuu aika mutkattomasti. Molemmat neidit tietävät että mitä toinen sietää ja mitä ei. Esimerkiksi Elsa ei siedä Pompulan takamuksen tarjoamista, jota jatkui kuusi päivää. Eli Pompula yllätti meidät kaikki ensimmäisellä kiimallaan. :D Nyt on sitten sterilaatioaika varattu sille samaan syssyyn kun Elsalla on tikinpoisto.

Pompula aloitti varovaisen mouruamisen silloin kun Elsa vietiin leikkaukseen, eli viikko sitten tiistaina. Me pöljät ihmiset luultiin että se ihmettelee Elsan poissaoloa, mutta ei, kysehän oli siis vain tietynlaisista tuskista ;D Tätä sitten jatkui se kuusi päivää ja eilen Pompula vaikutti jo taas kohtuu normaalilta. Lukuunottamatta sitä että sukkakuivurille piti vielä takamus kääntää ja koittaa että lämpeäiskö edes se. No voin kertoa että sukkakuivurikaan ei lämmennyt. -.-

Kolme ensimmäistä päivää meni ihan häpäkässä. Yksi on potilaana ja toinen huutaa taukoamatta kurkku suorana ja tarjoaa itseään ihan kaikelle mikä liikkuu, tai on epäilyttävästi paikoillaan. Huvittavinta tilanteessa oli se että Elsa ja Pompulahan ovat Miehelle ensimmäiset ihkaomat kissat. Ja ilmeisesti naaraskissan kiimasta ei kauheasti ollut kokemusta. Minä varoitin jo hyvissä ajoin että sitten kun se kiima tulee niin se voi olla että se raastaa ihmisparan hermoja. Vastaus oli "Kyllä kyllä, juujuu."... Ja lopulta asia hoidettiin niin että laitettiin Mies eristykseen ja minä nukuin kissojen kanssa olohuoneen sohvalla ja kuuntelin Pompulan mouruamista ja vahdin että Elsa ei hypi korkeisiin paikkoihin. XD Aika väsyneet pari kolme päivää oli. :) Onneksi tilanne jo helpottaa ja nyt vain toivotaan että kiima ei uusi ennen sovittua leikkauspäivää. :)

Muutama kuva vielä ajalta ennen Elsan leikkausta.

Pompulan ja Elsan eka leikkihetki!



torstai 20. lokakuuta 2011

Potilas-Elsukka.




Elsa ehti asua meillä tasan viikon kunnes joutui leikkaukseen. Elsa on steriloitu jo aiemmassa kodissa ja kaiken piti olla ihan ok. Minä tilasin vain tavalliseen eläinlääkärintarkastukseen ajan viime viikolla kun Elsa oli saapunut meille. Pyysin samalla että tarkistavat sterilaatiohaavan ja otetaan sienitesti ja tarkistetaan muutenkin että kissu on ok. Mutta ei se mennytkään ihan niinkuin elokuvissa. :(

Maanantaina tällä viikolla menimme lääkäriin ja Elsa sai tuomioksi leikkaustyrän ja että leikataan mahdollisimman pian uudestaan. Eli tiistaille saatiin heti aamuksi leikkausaika. Nyt meillä on pieni toipilas kotona.

Tyrä tarkoitti meidän Elsan tapauksessa sitä, että sillä on liian aikaisin pettänyt yksi tikki alemmasta tikkikerroksesta, silloin kun sterilaatio on tehty. Eli sisäisistä tikeistä yks on joko katkennut tai sulanut liian nopeasti ja haava ei sisältäpäin ole päässyt paranemaan kunnolla. Masusta oli päässyt valumaan rasvaa ihon ja vatsapeitteiden väliin. Siellä oli myös isot kiinnikkeet jotka jouduttiin leikkelemään auki samalla. Neljä lääkäriä oli ollut mukana leikkauksessa ja Elsa sai titteliksi "Päivän mielenkiintoisin potilas"

Minua hämäsi eniten tilanteessa se, että Elsa vaikutti TÄYSIN terveeltä koko sen viikon mitä ehti meillä olla ennen leikkausta. Ei aristanut vatsaa ja sterilaatiohaava masussa oli oikein siisti. Ei punotusta eikä eritystä. Mutta siinä oli sellainen kananmunan kokoinen iso patti, joka ei oikein ollut kova eikä pehmeäkään minusta. Sen patin takia pyysin eka kerralla sitä haavan tarkistusta. Olen kuullut että sterilaatiohaavat voivat kerätä nestettä ja sen takia haava voi hieman turvota. Onneksi sitten tarkistettiin ja saatiin nopeasti aika uusintaleikkaukseen. Normaalitilanteessa sterilaation tehnyt eläinlääkäri olisi todennäköisesti korjannut ilmaiseksi, mutta nyt ei siihen ollut mahdollisuutta täältä Pohjoisestä lähteä Etelä-Suomeen viemään Elsukkaa leikattavaksi. Eläinlääkäriasema Lemmikki hoiti asian sitten todella hienosti. :)

Elsalla on nyt 12 päivää sukkapuku päällä. Eli Miehen kalsarit ovat hyötykäytössä! :) Väreinä on vihreä ja musta. Harmi ettei ole mitään batmanmeininkiä! :D Elsa saa myös antibioottia 10 päivää aamuin illoin tablettina sekä kipulääkitystä (Metacamia) nyt alkuun aina aamuisin.

Elsa on toipunut olosuhteisiin nähden ihan ok. Eilinen oli vielä aika väsynyttä menoa, mutta nyt vaikuttaa jo pirteämmältä. Nyt jännityksellä odotellaan että saadaanko pieni Elsukka kuntoon ja sileä masu.

Neiti-Pompula taas huutaa yötä päivää ja me nyt Miehen kanssa ei mennä vannomaan että onko Pomppis vaan huolissaan kun Elsa on niin outo ja ihmiset käyttäytyy kummallisesti vai onko meillä ENSIMMÄINEN KIIMA tuloillaan. Voi herranen aika. x) Onhan neitsykkä jo 7 ja puoli kk vanha. :D

Mutta nyt on Elsukan aamulääkkeiden aika. :) Heivain!

-Sna, joka ei oo kovin hyvä askartelemaan sukkapukuja kissoille

torstai 13. lokakuuta 2011

Uusi perheenjäsen :)

Voi ihanuutta. Nyt se on totta ja meille on muuttanut uusi karvalapsi! Tiistaina Mies lähti hakemaan Etelä-Suomesta meille perheenlisäystä. Aamulla puol kasilta starttasi auton ja lähti huristelemaan! Illalla oli puoli yhden maissa takasin kotona uusi karvalapsi mukanaan.

Tässä hän nyt on, Aricoone Cats Angel Fly Behind Me eli tuttavallisemmin ELSA! <3


Elsa on 1.2.2010 syntynyt tyttökissu! En osaa just nyt yhtäkkiä muuta kertoa ku oon töissä ja kesken työillan päivitän teille tätä, kun en malta olla päivittämättäkään. Tässä vielä muutamia otoksia meidän "pikku" Elsukasta. :D





Myöhemmin lisää! Nyt täytyy jatkaa töitä! :D

torstai 6. lokakuuta 2011

Ensimmäinen tunnustus! Voi jehna!



Voi jehna! Ihka ensimmäinen TUNNUSTUS meidän blogille! Ihana ylläri tähän aamuun! Kiitos Selma ja kumppanit!

Tunnustuksen tehtäviin kuuluu siis kiittää tunnustuksen antanutta, vastata 10 kysymykseen ja jakaa tunnustusta eteenpäin 10 ihanaan blogiin sekä tiedottaa kyseenomaisia blogeja asiasta.

10 kysymystä:

1. Suosikkiväri: Pinkki.

2. Suosikkieläin: Kissu. :D

3. Suosikkinumero: Jaa-a, vastaan kolme, koska kohta on kolme kissua talossa.

4. Suosikki alkoholiton juoma: Kahvi, oon aamukahvi-ihminen.

5. Facebook vs. Twitter: Tilit on Facebookissa, Twitterissä ja myös Googleplussassa!

6. Intohimoni: Hmm... Kissat.

7. Saada vai antaa lahja: Sekä että! Lahjan antaminen on huippua jos se on onnistunut lahja. Niinkun esimerkiksi ostin yllärinä Miehelle X-filesien koko paketin, yhdeksän tuotantokautta. Ja voi sitä naurunaamaa minkä sain aikaseksi. :) Se oli mukavaa!

8. Suosikkikuvio: Ei ainakaan pallo! :D

9. Suosikkiviikonpäivä: Lauantai. Ja ennenkaikkea lauantai-aamu!

10. Suosikkikukka: Voikukka. Ne on sieviä pihalla! :)

Ja laitan tunnustuksen menemään näihin huippuihin blogeihin!


Meillä on täällä muuttohässkkää vielä päällä jonkun verran, mutta ehkäpä ehdin tekemään pidemmän päivityksen tässä lähipäivinä. Ensi viikko tuo nimittäin niin jännittäviä asioita tullessaan... paljastan sen verran että meille tulee perheen lisäystä. ;) Hihii.